Sivut

maanantai 8. helmikuuta 2021

MUSTA SUKUNI

 

                                                               Kuva Lieksan museon luvalla

Lusikkakankaan Ukonjoen 450-vuotias mänty Lieksa

Tämä puuvanhuksesta sahattu kiekko ja sen lustot kutovat sukuni nimen tarinan sopivasti kokoon suomen tunnetun historian merkkipaalujen kautta. Samalla puu on ollut elävä konkreettinen yksilö kaikkina niinä aikakausina jona minä etsimääni sukuani tunnen.

Vuonna 1390 esi-isämme on nimeltään R1b-S18232 haploryhmä jonka avulla DNA sukututkimus tilastoi Y-kromosonin mutaatiot ja erottaa sukumme muista samojen polkujen kulkijoista. Tiedän kuitenkin jo mistä suunnasta hän tulee Suomen kamaralle ja suurin piirtein missä hän asui. Lieksaan oli vielä kuitenkin matkaa ja merikin välissä ylitettävänä.

Sukumme Puun ollessa 100-vuotias alkaa itämaan itäosissa tapahtua historian kirjoihinkin päätyviä tapahtumia. Myös Musta sukumme ilmestyy kirjoihin ja kansiin, tosin ne sivut kirjataan vasta 1600-luvulla, mutta näistä kirjailuista pystymme päättelemään sukumme syttyneen nimen kantaviksi suvuksi jo 1500-luvun puolella.

Tervetuloa Mustan sukuni ja puun muistin matkaan

 

ALKUMUSTA

Nils Svart syntynyt noin v.1575, joutui aikanaan kuuluisien Eurooppaakin kurittaneiden olkivuosien näkijäksi v.1600. Näihin aikoihin maalattiin myös Pieter Bruegelin Metsästäjät lumessa teos, jonka avulla voimme katsoa menneisyyteen ihmisten arkipuuhien kautta. Esi-isäämme Nils Svart voidaan hyvin kutsua alkumustaksi. Haploryhmän koodi on samalla muuttunut sukumme nimeksi. Ruotsin sen aikaisessa itämaassa suomessa käytiin nuijasota, joka myös puun muistissa näkyy vuonna 1595. Keskiaikaisten esi-isiemme DNA käsi työntyy vahvasti Alankomaiden, Tanskan, Brittien saarten ja Norjan kautta kohti itää eli Ruotsia.


                    Pieter Bruegelin Metsästäjät lumessa vuonna 1565 (lähde Wikipedia)                           
 

YLE Areena, Pieni jääkausi 4-osaa (mp3). Arvo Söderlund on kertojana dokumentissa, jonka kaari ulottuu aina tuhannen vuoden taakse viikinkien aikakaudelle. Dokumentti nostaa etenkin 1500- ja 1600-luvun Euroopasta, käsin kosketeltavia tietoja esivanhempiemme elämään vaikuttaneista suurtapah-tumista.

On lähes uskomatonta miten poikkitieteellinen tutkimus saa nivottua tiedonpalasia yhteen menneistä tapahtumista ja niiden vaikutuksista taiteeseen, tieteeseen, elinkeinoihin, sekä yhteiskuntien välisiin valtahegemonioihin.

 

TOSIMUSTA

Nils Nilsson Svart 1605 – 1656, lapsisotilas. Kotoisin ehkäpä Ruotsin Härnösandista. Meni noin v.1636-1638 naimisiin Catharinansa kanssa ja asettui asumaan Rantasalmen Wahersaloon.

Harnesksköld aatelointi 7pv joulukuuta vuonna 1650. Jalkaväen Kapteeni Savolax Infanterie Regment

Tunnetut palveluspaikat, v.1620 perustettu Hämeen rykmentti ja v.1634 perustettu Gustav Hornin Savon rykmentti. Useita palveluspaikkakuntia niin ”Suomessa” kuin muualla sen ajan Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa. Monia potentiaalisia tunnettuja taisteluita, joissa on voinut olla osallisena. Nilsin aikaan Ruotsi kävi 30-vuotista sotaa, Ruptuuri sotaa sekä Pohjan sotaa Puolassa.

Perhe ja lapset, ainakin 3 poikaa ja 1 tai 2 tyttöä ja vaimo. Useita varallisuuteen liittyviä kiistoja Catharinan 1. miehen suvun kanssa. Kiistat jatkuivat vielä Nils kuoleman jälkeenkin.

Nils Nilsson sai mahdollisesti vihiä Catharinastaan juurikin hänen 1. miehensä perheen kautta palveluspaikoissaan Inkerinmaalla. Kapteeni Polycarpus Haberman, Catharinan poikapuoli palveli Nilsin kanssa samassa rykmentissä ainakin 1640-luvulla. Catharinan setä, Casper Otto Sperling palveli samoihin aikoihin Pommerin linnoituksessa Saksassa. Tarinoita paikallishistorioissa löytyy muutama. ”Sunnuntaisin kirkonmenojen aikaan kelloja ei saanut alkaa soittamaan ennen kuin Kapteenin vene ja lippu näkyivät Rauanvedellä”. Nilsin aikaan perhe asui ennemminkin Wahersalossa kuin Putkisalossa vaikka säteri Putkisaloon jossain vaiheessa perustettiinkin. Kirjoitti 1650-luvulla kirjeen Kuningatar Kristinalle, jossa anoi maita vedoten pitkään palvelukseensa kruunulle. Vannoi ikuista uskollisuutta kruunulle ”kuolemaansa saakka uskollinen”.

Näinhän siinä lopulta kävikin ja hän kaatui pohjan sodassa Puolassa. Taistelua emme toistaiseksi tiedä, mutta kuolinaika viittaa Varsovan tapahtumiin.

Nils oli suuresti arvostettu henkilö mitä kirjallisuuden ja esim. maatarkastuksien perusteella voi arvioida. Vei myös lapsensa nuorena palvelukseen ja sotilaiksi mukanaan ja jatkoi näin lapsisotilas traditiota suvussaan. Ehkäpä olosuhteiden pakosta kuten niin usein 1600-luvulla. Heraldiikan osalta kansallismuseon kokoelmissa oleva hautasaattueen keulassa kannettava sukuvaakuna saattaa olla jopa Nilsin ajalta. Kansallismuseon kokoelmissa löytyy joitain ajalle tyypillisiä haarniskoja ja aseita. Vaakunassa korostetaan edelleen ns. ritariaikaa eli haarniskaa. Läänityksiä tuli vaimon kautta ja myöhemmin hän itse haki lisää tuon Kuningattarelle lähetetyn kirjeen myötä. Putkisalosta löytyneet kirjat saattavat olla jo Nilsin aikaisia. Nils Nilsson on ehdottomasti sukumme tosimusta. Puun muistin mukaan vuonna 1653 rakennettiin Brahea eli tuleva Lieksan kaupunki.

 

Catharina Sperling s.1610, k.1672. Johan Habermannin avioeroon 1. liitosta liittyvä tuomiokirja paljastaa aikansa potentiaalisen skandaalin ainekset. Löytyi Kauraselta (Haberman) piilotettua viinapannua, äitipuoli Catharinan huorittelua sekä Kaurasen ensimmäisen vaimon Gertrudin salavuoteusväitettä, eli varallisuuden perään on ollut luonnollisesti tarve kysellä ja ehdollistaa perinnön siirtymistä Nils Nilssonille Catharinan uuden avioliiton myötä. Olen miettinyt miksi nuori Catharina naitettiin vanhalle Kauraselle. Euroopassa oli erittäin ankara 1600-luvun alun ilmasto ja katovuosi toisensa jälkeen kuritti myös Inkerinmaata, tämä voisi selittää Sperling suvun kiinnostusta naittaa tyttö resurssi rikkaaseen Savoon, turvaan rutolta ja muilta taudeilta. Kaikesta päätellen Catharina oli kuitenkin erittäin itsellinen nainen ja piti puoliaan määrätietoisesti tuomiokirjoissa Nils Nilssonin kuoltua Puolan taisteluissa. Kirjallisuuden mukaan varhaisin omistus Putkisalosta kuului Kontiaiselle, jonka tilan Habermannin isä otti itselleen joskus 1500-luvun puolivälin jälkeen.

Nilsin ja Catharinan Lapsien nimet saattavat tulla tutuilta eversteiltä. Ainakin Casper ja Herman ovat niitä. Otto ja Henrik sopivat Catharinan isän kautta tuleviksi. Beata nimeä kuin myös muita Harnesksköld suvussa esiintyviä nimiä löytyy Ruotsin aateliselta Svart suvulta, mutta yhteys tähän v.1627 aateloituun Svart nr.142 sukuun on selvittämättä. Svart, Swart, Swaart voi olla myös Valloonien mukanaan tuoma sukunimen muunnelma.

Breitenfieldin taistelussa 30-vuotisessa sodassa suomalaisia ratsumiehiä kutsuttiin Hakkapeliitoiksi.    1630-luvulla Nils Nilsson toimi Hämeen rykmentissä aliupseerina ja toistaiseksi ei tiedetä hänen tarkempaa palvelushistoriaansa tuolta ajalta. Toki nuo Ruotsin käymät Saksan sodan vuosien 1630…1635 taistelut ovat kaikki potentiaalisia myös Nils Nilssonille.

Kapteeni Nils Nilsson toimi joukkojen siirron vastaavana, kun täydennysmiehiä kuljetettiin Viipurista Jaaman ja Kaprion linnoituksille. Vuonna 1644 huhtikuussa määrä 140 miestä ja vuonna 1645 toukokuussa määrä oli 40 miestä. Suurin osa sotilaita, mutta myös kymmenkunta upseeria.

Toisin kuin 1630-luvulla, Savon jalkaväkirykmenttiä käytettiin 1640-luvulla yleensä linnoituksien varusväkenä ei niinkään kenttäarmeijan taisteluissa. Vain kaksi viidestä jalkaväkeen kuuluvista palasi palveluskerroiltaan kotiin. Todennäköisyys oli samaa luokkaa jokaisella palveluskerralla. Varuskunnissa taudit tappoivat miehiä siinä missä taistelutkin. Savon jalkaväestä Narvasta siirrettiin v.1648 neljä komppaniaa Saksaan Mindenin linnoituksen varuskunnaksi. Kuningattaren käskystä Mindenin suomalaiset kotiutettiin jo seuraavana vuonna 1649. Komppaniakohtaisia siirtymiä taisteluissa on vaikea seurata, koska rykmentit olivat tuohon aikaan hallinnollisia yksiköitä, eivät taktisia taisteluissa ohjattavia rakenteita.

Vuoden 1656 komppanian 9 palkkaluettelossa on hänen kohdallaan maininta ”dödh” ja palkka maksetaan hänen leskelleen Catharinalle. Jo samana vuonna Catharina hakee eläkettä kruunulta perustellen sitä miehensä pitkällä palveluksella. ”palvellut kruunua aina lapsuudestaan saakka

Välskärin kertomukset, vuodelta 1974, YLE Areena 15 osaa (mp3) Topeliuksen kirjoihin perustuva sarjakuunnelma sisältää fiktiivisyydestään huolimatta erittäin hyviä kuvauksia todellisista 1600-luvun tapahtumista ja ihmisistä.

 

PIKKUMUSTA

Casper Nilsson Wahersalo s.1640, k.1669, oli isänsä tavoin jo varhain, noin 13 – 16 vuotiaana armeijan palveluksessa. v.1655 hänet löytää isänsä mukana lippumiehenä Puolasta. Isona kysymysmerkkinä on vuosi 1656, eli näkikö Casper isänsä kaatumisen Varsovan taistelussa heinäkuussa. Taistelu pitää ensin varmistaa rykmentinkomentajan Anders Koskullin kautta, eli oliko osallisena nimenomaan Varsovan taistelussa vai muualla.

Miten nämä tapahtumat traumatisoivat Casperia. Hänet tapaa käräjillä pääsääntöisesti sukunsa edus-tajana 1660-luvulla eli reiluna parikymppisenä. Kirkkoherrakin hänet haastoi käräjille, onko näissä asioissa osansa tuolla lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla.

Casper Nilssonin aikajaksolle osuu useita katovuosia ja esimerkiksi myös Kajaanin nälkäkapina, jolloin varusväkeä lähetettiin useammasta varuskunnasta rauhoittamaan tilannetta Kainuuseen. Katovuosia todistaa mm. sääsarjojen pitkäaikaiset kirjaukset sekä nuo poikkeuksellisen monet maariita asiat. Suurin osa riidoista kuitenkin lienee maantarkastuksen virheistä johtuvia oikaisuja.

Myös Casper Nilsson liikkui ulkomaita myöten niin isänsä kanssa kuin sen jälkeenkin. Varsinaista sotaa ei hänen kuolemansa aikanaan Ruotsi kuitenkaan käynyt. Kahakoita linnoituksilla oli varmasti myös silloin. Viinejä ja vehnästä on kuitenkin päästy maistelemaan ja varmaan naisenpuoltakin.

Veljeään Otto Henrikkiä en ole vielä alkuperäisdokumenteista löytänyt. Hermannista löytyy jo paljonkin. Hermannin syntymävuosi netin sukupuissa on lähes poikkeuksetta väärä. Herman saattaa olla jopa kaksonen Casperin kanssa tai vain vuoden nuorempi. Hermannin osalta merkittävin sota osuu Tanskan sodan aikaan, josta saanee jopa taisteluita yhdistettyä. Hermanni asuu selvästi jo Putkisalossa. Herman kävi sotakoulun, Casperista en osaa toistaiseksi sanoa varmuudella.

Casperin kuolema on arvoitus, mutta huhtikuu on kulkutautien kuukausi. Ruttoaaltojakin saattoi olla liikkeellä. Casperista, Beatasta ja Hermannista on jo merkintöjä henkikirjoissa ja tuomiokirjoja löytyy kymmenittäin. Sotilasrullat antavat hyvin osviittaa miesten syntymäajoista.

Oliko Casperilla avioton poika Casper Caspersson, sitä emme 100% varmuudella tiedä, mutta runsaat aihetodisteet ja Caspersson mieslinjan Y-kromosonin DNA testi kyllä tukevat tämän mahdollisuuden olemassaoloa. Armeijan rullissa on maininta ”ei naimisissa ei lapsia”, joten mikään virallinen suhde kyseessä ei ole ollut. Sukutarina kertoo Casper Nilssonin rakastuneen savolaiseen, …ei mahdotonta, mutta lapsisotilaana ja mahdollisesti taisteluissa traumatisoituneena on myös muita mahdollisuuksia Casper Casperssonin Wahersaloon ilmestymiseen Casper Nilssonin kautta. Ja hymiöllä huomautus ja viittaus tuonne Casper Nilssonin äidin Catharina Sperlingin historiaan, niin kaikkea on sattunut ja tapahtunut myös 1600-luvun alkupuoliskolla. Viina vei miehiä ja miksei naisiakin myös silloin. Casper Nilssonia kutsun pikkumustaksi ja hänen kohdallaan alkaa sukumme nimenmuodostumisen seuraava vaihe jo ajan horisontissa näkymään.

Sukutarinassa Casper Harnesksköld kuvataan huligaani aatelisena. Voisiko lapsuuden sotakokemukset ja kirkkoherran Casperin käräjille haastaminen sekä tämä aviottoman lapsen mahdollinen olemassaolo olla taustana noiden sukutarinoiden kertomalle luonteenlaadulle.

Kirjailija Arto Paasilinnan versio sukutarinasta: Hulikaaniaatelinen Casper Harneskjöld tuli savoon ja sai itselleen rälssitilan. Hän asettui olemaan ja meni naimisiin savolaisen kanssa. Harneskjöld oli savolaisille liian vaikea lausuttavaksi ja siitä syntyi useita epäasiallisia muunnelmia. Tuskastunut mies luopui aatelisesta nimestää ja jäljelle jäi pelkkä Casper”.

 

 
                                    Wahersalon kartano vuonna 1920. Kuva museoviraston luvalla.

Casper Harnesksköldin aikaan kartano oli kukoistuksensa huipulla. Iso Reduktio 1680-luvulla käänsi tilanteen ensin osittaisten läänitysperuutusten muodossa ja sitten lopullisesti, kun elinikäiset etuudet loppuivat Herman Harnesksköldin kuoltua v.1692. Kesti kuitenkin aikansa ennen kuin verot siirtyivät perikunnalta kruunulle. 

 

ARJEN HARMAA

Casper Caspersson s.1663, k.1737 on sitten selkeämmin jo myös kirkonkirjamerkintä vuosien sisällä vaikkakaan syntymää 1660-luvulla Wahersalossa ei luonnollisesti ole tallessa. Syystä tai toisesta itse uskon vahvasti, että Casper Caspersson varttui jollain tavoin ensin isovanhempiensa suojissa ja sen jälkeen isänsä veljen Hermannin taloudessa. Hänen näkymättömyyttään tuomio- ja henkikirjoissa ennen vuotta 1707 perustelen juurikin sillä, että hän oli Harnesksköld yhteisön jäsen lapsuutensa ja nuoruutensa, joko sotilaana, muonarenkinä tai ”pehtoorina”. Ketään Harnesksköld yhteisöstä ei mainita henkikirjoissa ennen perinnönjakoa. Herman Harnesksköldin kuoltua v.1692 ja Helena Grothenfeltin muutettua Viitasaarelle jaettiin perintö ja tilat annettiin virallisten Harnesksköld tyttärien ja heidän miestensä suvuille 1700-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Casper Caspersson sai kruununtilan, jolle hän haki virallista tarkastusta käräjillä. Vuodesta 1707 alkaen joutui Caspersson myös itse veroja maksamaan kruununtilan kautta. Hänen uskoisin saaneen hakemansa 4 vuoden verovapauden ja siten verojen maksaminen kruunulle alkoi vasta isonvihan jälkeen 1722.

Herman ei esiinny Casperin lasten tai Casperin lastenlasten nimissä, joten jotakin siellä hampaan-kolossa on Hermannia vastaan ehkä ollut. Aviottoman noin 15-vuotiaan lapsen elämä saattoi olla periaatteessa turvattua, mutta varmasti hän on paikkansa ja osansa saanut tuntea Hermannin aikana. Perinteisesti suvun miehet olivat sotapalveluksessa jo 15-vuotiaana.

Isonvihan aikaan venäjän vallan alla, Caspersson joutui luovuttamaan viljaa päiväläisille, jotka Olavinlinnaa rakensivat. Viljan vei vuonna 1718 hänen poikansa, veikkaan vanhempaa eli Nils Caspersson. Casper syytti sotilaspalvelija Turusta viljan varastamisesta käräjillä 1722 isovihan jälkeen. Hän tunnusti kuitenkin, ettei Turunen ollut häneltä mitään ottanut. Tämä Venäläisten syyttäminen oli ”muotia” ja hyve isonvihan jälkeisissä mainingeissa. Tämä Casperiakin kohdannut ylimääräinen vero oli koko Savoa koskenut Venäjän vallan aikainen rasite. Virkavallan mielivalta oli yleistä. Nämä vihan vuodet löytyvät myös sukumme puun muistista.

Caspersson on elänyt ajanjakson, jota voidaan kutsua tunnetun Suomen historia synkimmäksi ajaksi. Miltä kuulostaa kirjoitetun historiamme pahimmat nälkävuodet 1694 – 1695, siihen perään rutto aalto joka Rantasalmelle saapui vuonna 1710. Kun näistä oli selvitty, päälle tuli suuri pohjansota, josta seurasi kymmenkunta vuotta isoa vihaa, jolloin suomalaisia, poltettiin rovioilla tai astioissa hengiltä. Venäjän keisari antoi määräyksen ryöstää ja raiskata suomi, niin ettei se ole enää kykenevä vastustamaan sen sotalaitosta tai virkavaltaa.

Maria Caspersdotter kuoli Rantasalmella v.1718, 8-vuotiaana ja siitä on merkintä kirkonkirjoissa, joten Casperssonin perhe on jollain tavoin Papiston ja naapureiden avulla kitkutellut isonvihan ajanjakson Wahesalossa. Pirisen Savon Historia II/I kertoo venäläisten pakottaneen Kirkkoherran viinan polttoon ja pahoinpidelleen hänet muun vandalismin ohella.

Harnesksköld perheen naiset miehineen lähtivät muiden aatelisten tapaan pakoon Ruotsiin, oletettavasti Härnösandiin jossa Elisabeth Harnesksköldin pappis miehellä oli oma seurakunta. Tyttärien perheet palasivat 1720-luvulla takaisin, mutta nuorempi Herman Harnesksköld jäi sille tielleen Ruotsiin ja näin Harnesksköldien legitiimi miessuku sammui. Jäljelle jäi vain Caspersson mieslinja.

Käräjiä Caspersson kävi maistaan ja eduistaan rohkeasti. Kirjurit kirjasivat Caspersson patronyymin sukunimenä tuomiokirjoihin, tämä on yksi merkittävä aihetodiste Casperin Harnesksköld taustalle.

Casperssonin vaimo Carin Haukatar s.1665 on Parkunmäen Haukain suvun jälkeläisiä ja siten jo 1500-luvulla Savossa asunutta sukua. 9-lehmän talo v.1550 lukee Savon Historia I/II kirjassa. Lapset Nils, Michel ja Maria. Muitakin on saattanut olla mutta syntymätiedot puuttuvat ja nälkävuosina monet menehtyivät jo nuorina. Nils syntyi v.1694 joka aihetodisteena sitoo Casperssonin savoon ennen vuosisadan vaihdetta. Mikon lapsilla oli useampi Harnesksköld tytär kummeina. Mikko Kasperinpoika nimesi lapsiaan Harnesksköldien mukaan kuten isänsä Casper Casperssonkin.

Muita läheisiä ihmisiä Casperssonille ovat olleet takuumiehet Hannonen ja Laasonen, jotka molemmat ovat Wahersalon alkuperäisiä sukuja maantarkastuskirjan mukaan. Vahvin veikkaukseni Casperssonin äidiksi on juurikin jommankumman takuumiehen suku. Tilat olivat Wahersalopelto ja Lehtiaho. Myös Harnesksksöld perheen Wahersalon tilan nimi oli Wahersalopelto joten ainakin Hannonen ja Harnesksköld asuivat aivan huutoetäisyydellä toisistaan.

Wahersalo 4 eli talo, jossa Casperssonin perhe asui, saattaisi löytyä maakunta-arkiston tallenteista tai maanmittauslaitoksen isonjaon dokumenteista. Wahersalon ja Putkisalon kartanot ovat suurin piirtein niillä kulmilla saaria kuin ne ovat olleet myös 1600-luvulla.

Casperssonin perheessä syötiin ainakin tattaria, ohraa ja ruista kalan ja lihan lisäksi. Olut oli suosittu särvin maidon ja piimän lisäksi.  Tuohia kerättiin paljon ja hyvistä tuohikoivikoista jopa kiisteltiin tavallisten sarka riitojen lisäksi.

Kristinusko ja siitä seurannut uskonpuhdistus oli aloitettu voimalla 1600-luvulla ja suomessakin paloi rovioita noidille. Kuitenkin voimme todeta luonnonuskontojen olleen hengissä tiukasti vielä 1700-luvun alussa, esimerkiksi ristikannokon (puu, jolle uhrattiin) tuomiokirja kertomuksesta. Taikausko oli tiukkana ihmisten mielissä, kun syyhyä aiheuttavasta koivusta puhuttiin tuomiokirjassa, johon Mikko Kasperinpoika on liitetty. Hämmentävää miten tuomiokirjat voivat aukaista tien 300-vuotta sitten eläneiden ihmisten mielen sisään. Monotooniset laulut ja runot olivat tuon ajan musiikkia ja niitä on varmasti pirteissä usein esitetty. Armeijan, erityisesti ruotuväen harjoituksissa on marssittu rumpujen ja pillien soidessa pyhäisin ennen kirkonmenoja. Urkuja Rantasalmella ei ollut ennen 1700-lukua.

Caspersson toimii avainhenkilönä 1700-luvun lopussa muodostuvalle sukumme toistaiseksi voimassa olevalle sukunimelle. Enää sukumme ei ole musta.

Casper Caspessonin kytkeytyminen Harnesksköld perheeseen on omissa tulkinnoissani tehty aviottomuudesta johtuvan patronyymin kautta tulleeksi, mutta yhtä hyvin se saattaa olla sukutarinan mukainen. Löytyypä historian lehdiltä sellainenkin versio vanhassa JUSURA jukaisusta, jossa Herman Harnesksköld esitetään Casper Casperssonina. Jokainen lukija voi siis itse päättää miten musta sukumme on jatkunut tuon sukupolven kohdalla.

 

YLE Areena, Rahvaan historia 4-osaa (mp3) mm. Harnesksköld suvusta maininta. Sarja on erinomainen tietolähde Rantasalmen historiaan yleisestikin, koska siinä seurataan mm. Erolan suvun elämää useammassa Rantasalmen kylässä. Asiantuntijana Perttu Immonen.

 

GENEETTINEN SUKUTUTKIMUS

Genetiikka tuo apuja ja näkymää miten sukumme mieslinja on saapunut ensin Eurooppaan ja siitä Skandinaviaan ja lopulta Suomeen. Miehen Y-kromosoni periytyy aina isältä pojalle. Kromosoniin tulee aina silloin tällöin mutaatioita, jotka pystytään ajoittamaan ja vertamaan arkeologisiin löydöksiin. Näin voidaan DNA näytteen tulokset tilastoida ja samoin mutaatio voidaan liittää maantieteellisesti johonkin paikkaan missä se on syntynyt. Nyt ollaan kuitenkin aikaikkunassa, jossa yksi sukupolvi on liian pieni aikamääre, saati täsmällisiin ajoituksiin yksittäisten vuosien tasolla.

Pystymme erottamaan tyypillisesti viikinki ja normanni ajan mutaatioiden kautta, samoin joskus mutaation geneettinen etäisyys osuu myös kirjoitetun historian aikaikkunaan ja silloin päästään sukupuiden kautta vertailemaan missä kohti yhteinen esi-isä luuraa. Nykyisin netissä on useita ohjelmistoja, jotka piirtävät isälinjan polun kartalle näytteestä saatavan tuloksen perusteella.

Caspersson mieslinja on Big-Y 700 testin perusteella tulossa Syyriasta mustanmeren pohjoispuolelta Keski-Eurooppaan Jamna kulttuurin mukana, U106 mutaatio on syntynyt siinä alankomaiden ja Brittien saarten alla. Seuraavat mutaatiot DF98, Z156 ja S1911 Brittien saarten eteläpuolella ja saarella itsessään. Siitä polku näyttäisi nousevan pohjoiseen, jossa S12647 mutaatio on syntynyt. Tuon mutaation jakaa kanssamme Skotti osuma sekä Norjan osuma, aikaikkuna on 1000 vuoden luokkaa. Norjan osuman kanssa jaamme vielä S18232 mutaation, joka on syntynyt jossain keskiajalla 1300-luvulla. Muuttoreitti seuraa melko tarkasti tunnettua R1b-S1911 linjaa. Skandinaviasta sitä tavataan jonkun verran ja suomesta löytyvät suvut ovat siten Ruotsin ja Tanskan hallinta-aikojen periytymää sotilaiden, virkamiesten ja porvareiden kautta viimeisimmän 2000 vuoden ajalta.

Toistaiseksi kaikki STR 37, 67 ja 111 osumamme löytyvät Skandinaviasta, Ruotsista ja Norjasta. Musta sukumme siis nousee läntisintä mahdollista reittiä pohjoiseen ja kaartaen sitten itään eli Ruotsiin.

Lyhyesti ennustaen sanoisin Nils Svartin esi-isien olleen alku germaaneja tai normanneja. Se että onko Nils Nilsson ensimmäinen nyky Suomen kamaralle saapunut sukulaisemme vai oliko isänsä Nils jo täällä ei voida toistaiseksi sanoa oikein mitään varmaa. Noin yleisesti kirjallisuudessa ollaan sitä mieltä, ettei 30-vuotisen sodan aikana noustu Kapteeniksi, saati aateliseksi muualta kuin arvostetuista tai valmiiksi aatelisista perheistä. Tämä olettama tukee Nils alkumustan asuneen Ruotsissa.

Savossa asuvista suvuista ylivoimaisesti suurin osa on niin sanottuja N miehiä ja siinä mielessä se, että umpisavolaisen Caspersson mieslinjan genetiikka on kovin läntinen Y-kromosonin osalta puoltaa sitä hypoteesia, että Caspersson olisi Savoon tulleiden Ruotsin vallan aikaisten sotilassukujen jälkeläinen.

 

Autosomal DNA testit laajentavat perinteistä sukututkimusta ja joitain Casper avainsukuja on saatu kiinni sen avulla. Nämä osumat siten varmistavat osaltaan tämän mustan suvun tarinan geneettistä taustaa. Kokonaisperimätutkimuksen luotettavuutta parantaa, kun näytteistä otetaan useasta sukuhaarasta. Mies kromosonin tutkimus on puolestaan yksiselitteinen aina Aatamin Afrikkaan saakka.

 

YLE Areena Tiedeykkönen, Muinaisgenomin tutkiminen 1-osa (mp3) Ohjelma antaa genetiikan asiantuntijan Marja Pirttivaaran haastattelujen myötä perusteet geneettisen sukututkimuksen kaupallisista testeistä. Samoin Marja ohjaa eri testiyritysten vahvuuksien kautta keskustelua sukututkimuksen ongelmaratkaisun mahdollisuuksiin genetiikan avulla.

 

MAANTIETEELLINEN NÄKÖKULMA

Nils Nilsson ilmestyy Hämeen rykmenttiin vänrikkinä v.1635 ja sijoituspaikka on Narva. Vuonna 1636 palveluspaikaksi tuli Pommerin Stradsund. Pommerissa palveli myös Casper Sperling.

Siirryttyään Savon jalkaväkirykmenttiin ja Kapteeniksi v.1645 palvelupaikkana Narva ja Jaaman linnoitus näyttäisi olevan suora jatkumo Hämeen rykmentin palveluspaikoille. Sinänsä varmaan loogista noin maantieteellisesti. Aliupseerikausi on haastava tutkia, jos Svart nimeä ei ole käytetty.

Vuonna 1655 hänet löytää Tartosta Kapteenina oman komppaniansa johdossa ja mukana on nuori Casper Nillson. Vuonna 1656 heinäkuussa Kapteeni kaatuu taistelussa Puolassa.

Sukunimi Svart ilmestyy mukaan sotilasrullien kirjauksissa noin vuosi pari ennen Harnesksköld aatelointia, joten voisi olettaa, että Svart nimellä on ollut suotuisa vaikutus tuon kilven myöntämiseen.

Svart tai suomeksi myös Suortti sukua löytyy Summan kylästä Vehkalahdella. Ruotsissa Svart sukuja esiintyy sekä aatelisena, että talonpoikaislinjaisina. Joitain valloonisukujen nimiä on mahdollisesti muutettu Svart muotoon. Suorttien sukukirjassa on hypoteesinä suku esitetty ruotsista saapuneeksi 1500-luvunlopulla. Suortti suvun DNA testien tilanteesta ei minulla ole tietoa.

1600-luvun sotilasasiakirjoissa pelkän patronyymin käyttö on yleistä, vaikka miehellä sukunimi olisikin ja ne tupsahtelevat esiin aina sattumalta ja niiden perusteella on vaikea päätellä, onko kyseessä todella sukunimi vai pelkästään esimerkiksi joltain upseerilta lainattu nimi. Esimerkiksi v.1653 katselmuksessa juurikin Nilsin komppaniassa esiintyy rumpali Casper Caspersson, mutta v.1655 katselmuksessa hänet onkin nimetty Casper Kämner nimellä.

Casper Kämner oli Kapteeni ja ehkäpä Casper Caspersson Kämner oli hänen poikansa tai muutoin vain otti nimen käyttöön. Nilsin Svart nuimen kohdalla ajattelen siten, että asiaton Svart nimen käyttöönotto olisi pikemminkin rangaistava teko ja riski aateloinnille.

Nils Nilssonin Rykmentit ja palveluspaikat. Vaimon kotipaikka Inkerinmaa sekä Vehkalahden kupeella Summan kylällä esiintyvä Svart eli Suartti suku on melko pienen maantieteellisen ympyrän sisällä. Toisaalta yhtä loogista on ajatella Nilsin tulleen lännestä ensin Hämeen rykmenttiin ja sitten avioliiton kautta siirtyneen Savon jalkaväkirykmenttiin. Hämeen rykmentissä palveli tuohon aikaan myös muita Svart nimisiä upseereita ja osan noiden henkilöiden historiasta pystyy löytämään ruotsin puolelta. 2018 vapaaseen käyttöön avautunut Riksarkivet.se on erinomainen lähde niin sotilas kuin henkilötietojen osalta aina 1600-alkuun saakka.

 

LOPPUSANAT

Miten tämä Mustan ja harmaan tarina liittyy ja loppuu Lieksan Lusikkajoen Ukonkankaalla kaa-dettuun puuhun ja sen lustoihin?

1900-luvun alussa syntynyt isoisäni Akseli kihlasi Elinansa 1920-luvulla metsäkouluopintojen päätteeksi ja nuoripari muutti Lieksaan, jossa Akseli toimi metsäyhtiön hankintamiehenä aina talvi-sotaan saakka. Kaadattiko isoisäni lusikkakankaan männyn, en tiedä, mutta on se mahdollista.

Evakkoon he lähtivät junalla Elisenvaaran aseman kautta, jota lentopommitettiin tuolloin raskaasti, ja muistona tuosta ajasta suvullamme on edelleen tallessa nojatuoli, jonka käsinojan pommin sirpale halkaisi. Tuossa tuolissa näitä loppusanoja kirjoitellen haluan kiittää mielenkiinnostanne mustan sukumme tarinaa kohtaan.


Toinen vaakunoista on Hermannin kuolinvaakuna,  ja toinen Harnesksköld suvun jäsenten hautasaat-tueen keulassa kulkeva vaakuna. Kuvat: Kansallismuseon arkisto

 

                                                

Ei sukututkija vaan mustan sukunsa tutkija

Vesa Kasper

4 kommenttia:

  1. Hei! Liittyykö tämä suku Pikoniemen Kaspereihin. Pohtii Siihen sukuun avioliiton kautta tullut etelä-pohjalainen Ritva.

    VastaaPoista
  2. Moi, geni ja MH sukupuista löytyy ainakin muutamia joissa Rantasalmen Kasper linjoja yltää lähelle nykypäivää. 1700-luvun puolivälissä ainakin Johan Kasper (sotilasnimi Kasp) löytyy Leppävirralta eversiluutantin komppaniasta. Tarkempi selvittely vaatisi miehesi esipolvitietoja.
    Vesa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, taitaa olla niin että meidän täytyy nyt viimein hankkia tuo MH käyttöoikeus. Pitkään olen koettanut pidätellä sukututkimusinnostusta, mutta ei taida enää onnistua 😊

      Poista
  3. Heps,Sattumalta osui silmääni nimi Pikonniemi ja Kasperin suku.tätini asui siellä.Itseäkin kiinnostaa kovasti sukujuureni

    VastaaPoista